Jokaisen Van Halenin albumin luokittelu huonoimmasta parhaaseen



Jakaen Van Halenin albumeita vuoden 1978 omanimetystä debyyttistään vuoden 2012 viimeiseen kappaleeseen, A Different Kind of Truth.

Kesti heidän ikonisen kitaristinsa kuoleman, jotta se lopulta pysähtyivan Halen. Neljän vuosikymmenen ajan bändi vaikutti siltä, ​​että se voisi sopeutua ja selviytyä mitä tahansa. Useiden laulajien saapuminen ja poistuminen. MTV:n nousu. Raskaiden rockin tyylien synty, joka valloitti fanien sydämet ja t-paitakokoelmat maailmanlaajuisesti. Huumeet ja alkoholi. Terveysongelmia. Egon ja persoonallisuuden jatkuva yhteentörmäys. Vaikka he eivät julkaissut musiikkia. Van Halen näytti olevan määrä ontua eteenpäin kuin ruostuva lihasauto ikuisesti.



Mutta 6. lokakuuta 2020 yhtyeen soundin kärki, kitaristi Eddie Van Halen,menehtyija sulki kirjan yhdestä kaikkien aikojen suurimmista rockyhtyeistä. Kuten Wolfgang, Eddien poika ja bändin myöhempien aikojen basisti, sanoi Howard Sternille kuukausi isänsä kuoleman jälkeen, Van Halenia ei voi saada ilman Eddie Van Halenia.







Isäni ei voi päihittää isäsi ruusunväristä näkemystä. Yhtä tärkeitä kuin basisti Michael Anthony, rumpali Alex Van Halen ja yhtyeeseen siirtynyt laulajatrio – David Lee Roth, Sammy Hagar ja Gary Cherone – olivat Van Halenin 12 studioalbumille, heidän soundinsa ytimeen. oli Eddie Van Halenin kitaransoitto. Hän oli laivastonsormeinen dynamo, joka rakasti leikkiä sävyllä ja dynamiikalla ja yhdistää paksun rytmityön kiljuviin, välkkyviin sooloihin. Hän pysyi vakiona, vaikka hänen bändinsä kieltäytyi tekemästä samaa.





Nämä 12 albumia edustavat Eddie Van Halenin elämäntyötä, hollantilaisesta maahanmuuttajasta, joka saapui Yhdysvaltoihin tietämättä nuolla englantia ja aloitti Kalifornian Pasadenan baareista ja takapihoista, ja hänestä tuli kitarajumala. Riippumatta siitä, kuinka voit muuttaa sijoitustamme, hänen perintönsä on asetettu ja elää meidät kaikki kauemmin. Voisi yhtä hyvin hypätä sisään ja katsoa, ​​mihin Van Halenin suosikkialbumisi päätyi. — Robert Ham


12. Van Halen III (1998)





Running’ with the Details (analyysi): Kaikki toiseksi viimeisestä Van Halenin albumista tuntui pahalta. Taideteos oli pirteä. Musiikki ammuttiin läpi digitaalisen äänenvoimakkuuden sodan kauheudella. Se, mitä basson soitto jäi albumille sen jälkeen, kun Michael Anthony oli karkeasti poissa istunnoista, oli töykeää ja tylsää. Balladit olivat siirappimaisia ​​ja sairaita. Siellä oli sähkösitarasoolo, sääli.



Ja sitten oli köyhä Gary Cherone, joka pakotettiin korvaamaan tilalle. Niin hieno laulaja kuin hän onkin, hän soveltui huonosti käsillä olevaan työhön. Koko ajan hän yrittää kohdata Sammy Hagarin kurkkupommituksen tai työstää enemmän kuin sanoja taikuuttaan. Kumpikaan lähestymistapa ei sopinut käsillä olevaan työhön. Eddie Van Halen ja yritys eivät myöskään yrittäneet työskennellä Cheronen ja hänen lauluvalikoimansa kanssa. He ryntäsivät eteenpäin ikään kuin ammuttiin samasta tykistä, joka oli tuossa kauheassa etukannessa.

Mikä saisi ryhmän fanikunnan tuon köyhän slubin iskemään tykinkuulalla. Se selittäisi vaimean vastauksen Van Halen III . Se saavutti sijalla 4 Mainostaulu 200, lantiota hiova Fire in the Hole ja voimakas Without You luovat aaltoja Mainstream Rock Radiossa. Mutta tyhjät paikat mukana tulevalla kiertueella olivat viimeinen sana tälle Van Halenin aikakaudelle. Bändi olisi hiljaa seuraavat viisi vuotta ja VH III vievät pian runsaasti tilaa käytetyistä CD-lokeroista.



Hot for Ever (paras kappale): Outoa, hienoin hetki VH III on kappale, joka kuulostaa vähiten Van Halenilta. EVH ja yhtiö kiinnittivät selvästi huomiota Seattlessa tehtyyn raskaaseen rockiin ja herättivät jotain samaa sateen kastelemaa henkeä lihaksisessa, likaisessa Without Youssa. Mikä muu Van Halenin kappale uskaltaisi pitää vahvistimen surinaa ja antaa hetken hiljaisuutta ennen EVH:n sukelluspommisooloa





Juoksu yksityiskohtien kanssa: Van Halenin viimeinen albumi Sammy Hagarin kanssa, Saldo ennusti Van Halenin aikakauden loppua monella valitettavalla tavalla. Selittämättömästi, Saldo on myös viimeinen VH-albumi, joka on saavuttanut platinastatuksen, myi ihmeen kaupalla 3 miljoonaa kappaletta Yhdysvalloissa ja nousi ykköseksi Mainostaulu 200 kaavio. Ei olisi epäreilua vaatia eloon jääneitä jäseniä - ja kaikkia muita albumin parissa työskennelleitä - lähettämään käsinkirjoitettuja kiitoskortteja jokaiselle henkilölle, joka käytti todellista rahaa sen ostamiseen.

CD-ajan tuote, jolloin erinomaisetkin albumit kestivät, noin 20 minuuttia pidempään kuin klassikot, Saldo vetää melko paljon avaussävelestä. Olisi aivan liian helppoa viitata grungen ja vaihtoehtojen nousuun syynä, miksi bändi putoaa niin pitkälle, mutta albumin kaupallinen menestys todistaa, että valuutan menetys ei ollut ongelma. Eikä se ole niin kuin Van Halen jäljitteli grungea tai että he eivät olisi olleet valmiita kokeilemaan uusia asioita – albumi esitellään kurkkulaululla esimerkiksi The Monks of Gyuto Tantric Universityn luvalla, kun taas Eddie kokeilee Elton Johnia. /Billy Joel -tyylinen pianoballadi kappaleessa Not Enough. Ja silti musiikki on lähes täysin vailla inspiraatiota.

Keskittymätön, rankaiseva huuto, Saldo on kuolemantuulia kokoonpanolta, joka oli saavuttanut niin paljon vain kourallinen vuosia ennen. Otsikko on tietysti harhaanjohtava – Van Halen oli melkein täysin menettänyt tasapainonsa, ja tämä albumi vangitsee heidät kuiluun partaalla.

Kuuma ikuisesti: Räjähtävä, änkyttävä groove, kitara-ilotulitus ja huumaava yeah-yeah taustalaulu Amsterdam antaa lupaavia merkkejä elämästä. Ei ole yllätys, että Van Halenin veljekset pystyivät nostamaan pulssiaan kunnianosoituksena alkuperäiselle kotikaupungilleen, mutta se on liian myöhäistä. Amsterdamin kuuntelu on kuin katsoisi paria räpäystä EKG:ssa, ennen kuin potilas tasaantuu kokonaan.

Ei nyt: Voit heittää tikkaa ilmaan ja valita lähes minkä tahansa näistä kappaleista ehdokkaiksi – ei vain tämän albumin huonoimpaan kappaleeseen, vaan kaikkien aikojen huonoimpaan Van Halenin kappaleeseen. Can't Stop Lovin' Voit kuitenkin ottaa kakun. Toisena kappaleena tämä sieluton akustinen tehoballadi viestii kuuntelijalle, että sinulla on edessäsi pitkä, tuskallinen matka. Sekuntia Can’t Stop Lovin’ You -ohjelman alkamisen jälkeen on jo aika kurkottaa laskuvarjoa. -Saby Reyes-Kulkarni